Jaana -12 kg

Ennen

Jälkeen

Tammikuussa 2015 katsoin itseäni ja totesin, että ei kai….. taas on paino tapissa. Olin kirjautuneena facebookiin ja huomasin Jutan Cambridge päivityksen. Siihen kommentoin: ” Ehkä pitäsi ottaa yhteyttä, on paino taas tapissa”. Itsetunto murenee sitä mukaa, kun painoa alkaa kertyä. Minulle sitä kertyi opintojen ohessa pikku hiljaa. Niinpä vaihdeltiin Jutan kanssa viestejä ja sovittiin, milloin aloitan ”taas” ohjelmalla (toinen kerta). Olin itse sitä mieltä, että helmikuun alun loman jälkeen. Totta totisesti se ei käynyt Jutalle (onneksi), vaan heti huomenna. Niinpä aloitin Cambridge dieetin tammikuun 7 päivä.

 Jutan luona ensikäynti oli yhtä tuskaa, koska hävetti, mihin kuntoon olin itseni päästänyt. Olinhan kolme vuotta aiemmin laihduttanut Jutan ohjauksessa 16 kg. Sain painon pidettyä hallinnassa pari vuotta, kunnes aloitin opiskelut työn ohella. Myös se, etten käynyt Jutan luona enää, sai minut olemaan välittämästä painostani tai mistään muustakaan. No, eihän siinä muu auttanut, kun hypätä puntariin ja linssin tarkasteltavaksi.  Auts….. sattui….

 Minulla oli jo ennestään tietoa, miten Cambridge ohjelma etenee. Niinpä aloitin taas ykköstasolla. Toki kerroin jo heti alussa Jutalle, milloin poikkean ohjelmasta. Tämä ei tuottanut vaikeuksia, sillä motivaatio oli taas korkealla. Töissä tosin sain kuulla, että taasko noita pirtelöitä jne. Eipä minua haitannut toisten kommentit ruokapöydässä, sillä tiesin tekeväni kaiken itseni parhaaksi. Cambridgella on paljon vaihtoehtoisia aterioita, mutta minun suosikkeja ovat edelleenkin mansikka- ja minttusuklaapirtelö. Joku voi ajatella, että onpa tylsän yksitoikkoista, mutta minulle se käy. Minusta on helppoa, kun on tietty rutiini ruokailun suhteen. Ei tarvitse erikseen miettiä, mitä tänään syötäisiin. Lämpimiä aterioita en saa millään alas, joten ei huolta, koska mieleiset ovat löytyneet. Kävin Jutan luona kahden - kolmen viikon välein. Paino laski ja kehon muut arvot kohenivat.

 Onhan se outoa, että yhdessä vaiheessa ostelin pienempi kokoisia vaatteita ja seuraavassa vaiheessa hain vintiltä isompia kokoja taas käyttöön. Nyt vien isompia kokoja lopullisesti pois ja haen pienempiä vintiltä käyttöön. Ihanaa, että vanhat, hyvät vaatteet mahtuvat taas päälle. JEEEEEE. Kengätkin saan jalkaan tuskailematta, kun maha ei ole edessä kumarrellessa. Itsetunto kohenee sitä mukaa, kun paino laskee ja nyt minulla on jo hyvä olla. Jaksan liikkua paremmin, mieli on virkeämpi ja iloisempi. Kotona katselin jokin aika sitten aloituskuvia ja kauhistelin, miltä näytin. Ei sitä kiinnitä itseensä paljon huomioita, kun paino nousee pikkuhiljaa. Silmä tottuu liian armolliseksi näkemäänsä. Kotonakin tuli aloituskuvista kommenttia, että olitko sä noin (kaunistellen sanottuna) muodokas. Olin joo… enkä halua enää samanlaiseksi. Kyllähän aloituskuvatkin kertovat omaa tarinaa fiiliksestä, kun en katsonut edes kameraan, hävetti niin paljon.

 Helppoahan se on painoa pudottaa, mutta työ alkaa oikeasti vasta sitten, kun olet saavuttanut ihannepainosi. Nyt minulla on tästä henkilökohtaista kokemusta, enkä aio tehdä samaa virhettä enää toistamiseen. Jutan luona aion käydä tietyin väliajoin ihannepainon saavutettuani, jotta kontrolli tässä koko rumbassa säilyy. Olen luottavaisin mielin painonhallinnan  suhteen ja valmentajani Jutta sekä Cambridge Ohjelma ovat kyllä tukenani tilanteessa kuin tilanteessa.  Kesä saa jo tulla, odotan innolla kesää ja kärpäsiä.

Valmentaja: Jutta Heiskanen