Tiina -25 kg

Ennen

Jälkeen

Olen koko elämäni tasapainoillut painoni kanssa. Lapsena olin ensin liian laiha, sitten pullukka. Teini-iässä pääsin omin avuin normaalipainoon, kunnes sinkkuelämän jälkeen lankesin klassiseen "vakaa parisuhde" moodiin. Kiloja tuli reilut parikymmentä, vaikka joskus vannoin etten ikinä enää haluaisi olla paksu. Kehonkuvani on aina ollut jokseenkin vääristynyt. Vaikka olin varhaisaikuisuudessa tosi hoikka, näin silti itseni läskinä. Suhde ruokaan on myös ollut haasteellinen: ruoka on ollut palkinto, turruttaja, lohduke, juhlien keskipiste ja niin edelleen. Myös kotoa peritty ruokakulttuuri on laatuaan "Ruokaa pitää olla paljon!". Kypsyin jatkuvaan syömisen ja kehon tarkkailuun ja vakiinnuttuani päätin alkaa rakastaa itseäni sellaisena kuin olen. Valitettavasti tämä johti siihen, että sallin koko ajan enemmän ja enemmän herkkuja.

Olin väsynyt, voimaton ja tyytymätön itseeni. Suorastaan olin raivoissani itselleni miksi olin päästänyt homman karkaamaan niin pahasti. Aloin odottaa kaipaamaamme lasta ja vaikka nautinkin suunnattomasti sisälläni kasvavasta uudesta elämästä, olin samaan aikaan tosi surullinen siitä, mitä oma ylipainoni aiheuttaisi lapsellemme. Raskausdiabetes oli viimeinen niitti. Päätin että jahka saan imetyksen valmiiksi, hoidan myös kehoni kuntoon. Tahdonvoima oli luja! Enää ei ollut kyse vain itsestä ja omasta ulkonäöstä, vaan myös koko perheen terveydestä. En halua siirtää huonoja elämäntapoja lapselleni, koska olen koko elämäni itse niistä kärsinyt. En myöskään halunnut olla huohottava ja väsynyt äiti, joka ei jaksa leikkiä vilkkaan taaperonsa kanssa.
 
Ystäväni oli itse laihduttanut Cambridge ohjelman avulla ja ryhtynyt vielä valmentajaksikin. Tiesin, että pysyvää muutosta varten tarvitsisin tällä kertaa apua. Aluksi vierastin ajatusta ateriakorvikkeista, mutta olin pisteessä, jossa tuntui hyvältä saada sokerikierre kerrasta katki. Aika nopeasti oivalsin, että Cambridge on kaikkea muuta kuin pussikeittodieetti. Siinä todella opetellaan syömään uudelleen oikein poistamalla ne elementit, jotka painonhallinnan kannalta ovat haastavia. Hyvän valmentajan tuen merkitystä en voi liikaa korostaa! Eikä hyvien ystävien ja läheisten tukea. Valmentaja tapaamiset olivat henkisestikin erittäin tärkeitä. Pelkkä tahdonvoima ei mielestäni riitä. Tarvitaan myös halua pohtia syvällisesti omia tottumuksia ja niitä syitä, jotka ovat ylipainoon johtaneet.

Itse painonpudotus eteni kuin juna. Ateriakorvikkeet maistuivat hyviltä ja oli helppo toteuttaa valmista runkoa. Laihduin 25 kiloa noin seitsemässä kuukaudessa. Olen hyväksynyt nyt sen tosiasian, että koska olen luonteeltani nautiskelija, on minun todellakin tarkkailtava painoani loppuelämäni. Cambridge on antanut minulle ja koko perheelleni hyvät valmiudet, eikä painonhallintani ole enää piinallista, vaan normaali osa elämää. Viidentoista kilon jälkeen aloin saada taas motivaatiota liikkumiseen, johon siihenkin suhteeni on ristiriitainen. Kun olo oli keveämpi ja energiaa oli vaikka muille jakaa, oli kiva taas lähteä liikkumaan. Suhteeni liikuntaankin on urakkani myötä muuttunut. Siitä on tullut nyt uusi haasteeni, joka auttaa minua pysymään saavuttamassani painossa.

Valmentaja: Terhi Helminen